Niina testaa: Tärinää ja hikeä!!!

No tänään pääsin sellaselle tunnille, mikä on mulle JUST omiaan: Piloxing!!! 

"Piloxing® on Pilatesta, nyrkkeilyä ja tanssia yhdistävä intensiivinen ryhmäliikuntalaji. Musiikki on menevää, europoppimaista. Mukana vauhdikkaita nyrkkeilysarjoja, staattisia pitoja ja lyhyitä, helppoja tanssisarjoja. Sisältää myös hyppyjä."

Tähtäsin kansalaisopiston piloxing -tunneille jo vuosi sitten, mutta tuolloin fysioterapeutin ohjeistuksesta jouduin lykkäämään tämän harrastuksen aloitusta (selkävaiva). Nyt pääsin ilmoittautumaan kurssille viimein loppuvuodesta ja tänään kävin kevätkauden ensimmäisellä tunnilla.

Tunti alkoi lämmittelyllä, jossa huomasin yläselkäni jo rutisevan mallikkaasti. Lupaava alku siis - liikettä rankaan!

Syke nousi hyvin nyrkkien heiluessa ja musiikin rytmi vei mukanaan. Askelkuviot olivat helppoja, mutta tehokkaita. Hyvin pian reidet alkoivatkin huutaa hoosiannaa ja miltei pidättelin omaa tuskanhuutoani - tehokasta!!! Jo puolivälissä tuntia alkoivat jalat tutista ja mietin liekkö kotiin kävellä kykenen... Välillä teki mieli luovuttaa, mutta jumankauta - selvisin!

Reisien lisäksi kädet saivat hyvää treeniä. Laji on hyvin kokonaisvaltaisesti kroppaa treenaava. Toivottavasti pääsen kokeilemaan lajia vielä lisäpainojen kanssa. Osalla tunnilla olijoista oli jo piloxing-lisäpainot käsissään. 

Yllättyin kuinka hyvin jaksoin tunnilla mukana - edellinen hikijumppa / ryhmäliikuntatunti jolle osallistuin taisi olla vuodelta 2011? Muutenkin kuntoiluni on jäänyt monesta syystä lasten kanssa puuhailuun sekä jooga, sauvakävely, uinti -tasolle, joten tämä oli oikein virkistävää vaihtelua ja uusi säpäkkä lisä liikkumisiini.

Nyt muistin jälleen mitä iloa ryhmäliikunta tuokaan: Se tekemisen meininki. Se musiikin huuma, rytmi joka vie mukanaan. Se näky, kun iso ryhmä liikkuu samaan tahtiin, samoin tavoittein, päättäväisenä. Onneksi tätä hupia jatkuu aina sunnuntaisin läpi koko kevään!

Huomioitavaa omalla kohdallani: Lankku ei suju vielä oikein. Selkä ja "korsetti" väsyi nopeasti ja jouduin ottamaan polvet tueksi. Se vähän jäi kaivelemaan... Joten tässä oma kehittämiskohta nro 1. Ja toisekseen hyppiminen - niin kivaa kuin se onkin, jouduin todella keskittymään syviin lihaksiin, lantionpohjan lihaksiin, jottei pissat tulisi housuun... :D 

PUUUH!!! HIKI!!! TÄRINÄ!!! Piloxing - Tehokasta hikijumppaa!

Mutta yhteevetona: aiiiiivan ihana uusi harrastus minulla! Nyt tunnin jälkeen olen niiiiiiin puhki. Tärisevä ja hikinen. Ja koukussa kertalaakista!

Piloxing-huumassa, voittajafiiliksissä

Niina :)

Ps. Mikä saa Sinussa voittajafiilikset aikaan?

Niina testaa: Ruttuinen, mutta onnellinen!

Olen työmatkalla Savonlinnassa ja tarkoituksenani oli työpäivän päätteksi osallistua kylpylähotellissa järjestettävään vesijumppaan, joita loppuvuodesta vielä ainakin järjestettiin. Pettymyksekseni täällä ei ollutkaan ohjelmassa tänään vesijumppaa, joten päätin kuntoilla sitten omin päin.

Olin vuosia sitten tutustunut ensimmäisen kerran vesijuoksuun. En oikein ymmärtänyt alkuun lajia, mutta viime kesänä se avautui minulle aivan uusin silmin kun mökillä lainasin äitini vesijuoksuvyötä. Päätin, että tänään teen kunnon treenin altaassa porealtaassa lillumisen ja hengailun sijaan. Nyt kun kerrankin olin altaassa ilman lapsia.

Aloitin lämpimillä löylyillä. Hetken jo mietin, että ääääääh... istuisiko sittenkin vain saunassa, lorvien. Pakkasen kylmettämänä kylmä allas ei oikein houkutellut minua. Päätin kuitenkin rohkaistua. Onneksi kylpylän altaan vesi ei ollutkaan niin kylmää kuin muistelin.

Uin ensi alkuun 15 minuuttia. Havaitsin hyvin pian uima-asennossani vikaa, sillä jo ennestään vihoitteleva niska-hartiaseutuni alkoi kuumottaa kivuliaasti. Sammakkotyylini vaatii hiontaa näemmä... ;)

Silloin viimeistään päätin hakea vesijuoksuvyön. Vyön kanssa juoksu tuntui hyvälle ja pian alkoi helpottaa myös niska-hartiaseudun kivulias kuumotus. Jouduin tosin muistuttamaan itseäni useamman kerran, ettei juoksuasento olisi liian pystyssäpäin. Oikeaoppinen vesijuoksuasento on etukeno, noin 15-20 astetta.

Tempoa vaihtelemalla sain treenistä intervallityylisen: välillä juoksin rauhallisemmin, välillä otin spurtteja - jolloin sai myös koomisesti tuntumaa siihen kuinka oma iho ja lihasmassan tekeleet hyllyvät (rasvakerros nätimmin sanottuna?) veden vastustamana. Se hyllyminen sai vain intoutumaan ja antamaan enemmän kyytiä löysälle. 20 minuuttia juoksin. Ja ihan hengästyin. Oli voittajafiilis.

Vesijuoksijan on hyvä muistaa alkulämmittelyn ja itse juoksun lisäksi loppujäähdyttelyt ja venyttelyt. Loppujäähdyttelyn oheen tein vatsalihaksia vedessä. Erityisen tehokkaita liikkeitä voi tehdä altaan reunalta tukea ottaen. Jäähdyttelin ja venyttelin vartin verran vedessä. Sitten tulikin jo kylmä ja pinkaisin takaisin löylyihin. Saunassa venyttelin vielä hieman.

NYT on hyvä olo! Ruttuinen, mutta onnellinen!

Uiminen on yksi parhaimmista liikkumismuodoista etenkin tällaiselle semisti selkävaivaiselle!

Tätä pitäisi tehdä useamminkin, tuumailee

Niina :)


Ps. Oletko Sinä testannut vesijuoksua?